Materiaaleja

Tammelan Särkijärven vedenlaatuselvitys 2023

Henkilötietojen käsittely: selostus käsittelytoimista

Liittenä olevassa selosteessa on kuvattu rekisterin käytön pääperiaatteet ja tietojen käsittely.

Materiaaleja malminetsintä- ja kaivoshankkeesta

Kirjelmä Tammelan kunnalle Rio Tinton malminetsintälupahakemuksesta ja kaivoshankkeesta 2023

Särkijärven suojeluyhdistyksen mielestä Rio Tinto Finlandin kaivoshanke uhkaa seudun luontoa, erityisesti Särkijärven veden laatua ja luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Kaivoshanketta ei tulisi toteuttaa.

Tammelan ympäristölautakunta ei ottanut kokouksessaan 22.2. kielteistä kantaa malminetsintälupaan. Vaikka alueen suojeluyhdistykset ovat asianosaisia, ympäristölautakunta ei kuullut niitä ennen päätöksentekoa. Särkijärven suojeluyhdistys oli yhteydessä asiasta kuntaan 14.2.2023 mutta ei saanut tietoa kunnan kannasta tai edes päätöksenteon aikataulusta. Kunnan lausunnonantaja Tukesille on ympäristölautakunta. Näin tärkeä asia olisi ollut syytä viedä kunnanhallitukseen.

Toivomme, että jatkossa asianosaisia, kuntalaisia, suojeluyhdistyksiä, kesäasukkaita kuullaan paremmin.

Uuden kaivoslain mukaan kaivoksen perustaminen edellyttää kunnan hyväksymää kaavaa. Jos malminetsintälupa tulee nyt voimaan, on tulevat päätökset kaavoituksesta ja muista asiaan liittyvistä toimista syytä tehdä kuntalaisia ja muita asianosaisia kuunnellen ja ympäristö huomioiden siinä vaiheessa, kun hankkeesta on paremmat tiedot saatavilla.

Malminetsintäluvan ja kaivoshankkeen kieltämisen perusteluita:

Varattu alue on Särkijärven päävaluma-aluetta eli Särkijärven tärkeimmät laskuojat sijaitsevat alueella. Malminetsintä ja kaivos vaarantavat järven veden laadun. Pahimmillaan vaarana on vesien saastuminen muillakin läheisillä järvillä (esim. Heinijärvi) ja vaikutukset voivat näkyä pitemmällekin Kokemäenjoen vesistöön. Vaikutus voisi näkyä jopa Loimaalle asti.

Alueella sijaitsevat Särkisuo ja Hinnersuo, joiden ennallistamisesta on päätetty ja ennallistaminen jo aloitettu. Kaivos ja malminetsintä uhkaavat ennallistamistoimia ja voivat tuhota jo tehdyt työt.

Särkijärven ympäristön luonto on herkkää ja ainutlaatuista. Särkijärven rannalla on mm. Suomen ainoa luonnonmukaisten metsälehmusten aarniometsä. Rannoilla on havaittu myös harvinaisia tikkoja ja lepakoita.

Kaivos estää alueen metsästystoiminnan ja muun virkistyskäytön. Särkijärven rannalla sijaitsee nyt mm. Partiolippukunta Tammelan eränkävijöiden kalamaja.

Kaivos ja malminetsintä ovat uhka myös alueella harjoitettaville maaseutuelinkeinoille.

Tammelan maaperä on hyvin arseenipitoista. Mittauksia ja ohjearvojen ylittäviä lukemia on tehty mm. Särkijärven porakaivoista. Suuri arseenipitoisuus on riski kaivostoiminnan ympäristövaikutuksien kannalta. Särkijärvi sijaitsee myös korkeiden radonpitoisuuksien alueella, mikä sekin lisää kaivostoiminnan riskejä.

Soiden valumavedet ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa kuluneina vuosina, mm. ravut kokivat joukkokuoleman noin 10 vuotta sitten. Särkijärvessä on esiintynyt myös sinilevää vuonna 1998, joka johtui metsätalouden valumista ojia pitkin.

Särkijärven, Heinijärven ja Jänijärven alueella on toteutettu mittavia EU:n, ELY-keskuksen, kunnan ja yhdistysten rahoittamia järvien suojeluhankkeita, joilla vesistöjen tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia on parannettu, esimerkiksi Tammelan järvien kunnostus 2006-2008, Luoteis-Tammelan vesistöjen kunnostus 2009-2021 ja Pohjois-Tammelan vesitalouden hallinta ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen 2011-2013 ja Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus 2012-2014. Särkijärveen on istutettu 2000 siianpoikasta vuosina 2020 ja 2022. Alueen yhteishankkeita ovat olleet Jänhijoen latva-alueiden kunnostustoimien suunnittelu vuosina 2021-2022. Tässä yhteydessä tehtiin koekalastukset ja sedimenttitutkimukset Heinijärvessä ja Jänijärvessä. Metsäkeskus on laatinut Särkijärven, Heinijärven ja Jänijärven valuma-alueiden kunnostussuunnitelman. Alueen järvien suojeluun on viimeisen kymmenen vuoden aikana käytetty kaksi miljoonaa euroa.

Särkijärven ja lähijärvien suojeluyhdistykset ovat olleet aktiivisia, ja järvien vesien laatua ja kalakantoja on onnistuttu parantamaan. Särkijärven rapukanta on elpynyt, eikä sinilevää ole viimevuosina esiintynyt. Tutkimuksia on tehty säännöllisesti ja tehdään jatkossakin. Aivan lähitulevaisuuden suunnitelmissa on selvittää eliöstön tilaa sekä raskasmetallien esiintyvyyttä kaloissa. Tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, ettei Särkijärvi kestä minkäänlaista lisäkuormitusta pysyäkseen hyvässä tilassa. Jos tuleva kuormitus pysyy kohtuullisen vähäisenä, tapahtuvat mahdolliset muutokset nimenomaan järven ravintoverkossa ja sen toiminnassa. Särkijärven eliöstöä olisi syytä tutkia ja seurata muutoinkin kuin elohopeatutkimukseen liittyen. Eli alkutilanteen eliöstötutkimukset ovat tulevaisuudessa tärkeässä asemassa. Lammin biologinen asema ja Helsingin yliopisto ovat tutkineet ja tutkivat myös jatkossa järven veden ja eliöstön tilaa.

Särkijärven rannalla on huomattava määrä kesäasuntoja, muut lähijärvet mukaan lukien yli 200. Niiden omistajat ovat sekä yksityishenkilöinä että yhdistysten kauttaan osallistuneet edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseen. Kaivos ja malminetsintä vaarantavat kunnostus- ja suojelutoimenpiteiden tuloksina aikaansaadut parannukset vesistöissä.

Hyvin olennainen asia on mahdollisen kaivoksen Tammelan kunnalle aiheuttama mainehaitta. Tammela esiintyy kahden kansallispuiston kuntana, ja Tammelan imago on kuntien keskuudessa todella hyvä. Mitä käy tälle maineelle jos kuntaan tulee kaivos, joka uhkaa luontoarvoja. Kaikki täällä järvellä ja lähijärvillä tietenkin huolestuivat kaivoshankkeen ja myös malminetsinnän ympäristö- ja muista vaikutuksista. Varsinkin kun kaivosyhtiö Rio Tinto on maineeltaan erittäin kyseenalainen, päätellen uutisista maailmalta.

8.3. 2023 Särkijärven suojeluyhdistys

Antti-Jussi Pyykkönen, puheenjohtaja

Päivi Oksanen, sihteeri

Hallituksen jäsenet: Hannu Karisto, Erja Klemelä, Jenny Koponen, Seppo Mörsky, Esa Vainikainen

Yhteyshenkilöt:

Antti- Jussi Pyykkönen, antti-jussi.pyykkonen@elisanet.fi, puh. 050-5470176

Hannu Karisto, hannu.karisto@gmail.com, puh. 0400-0400-860189

Kolumni Kaksi kansallispuistoa vai kaivosta? Tammelan kauniille luonnolle lasketaan nyt hintaa

Juho Lehtinen, FORSSAN LEHTI 20.5.2023

Olen paluumuuttanut Tammelaan. Synnyin ja kasvoin täällä, mutta muutin ensin Turkuun ja sitten Hyvinkäälle opintojen perässä. Toisin kuin monet ikäluokkani ihmiset, päätin palata asumaan Tammelaan. Syitä on monia: Lähellä asuu sukua, täältä löytyi hyviä töitä, harrastaminen helpottui. Tärkeimpiä asioita on kuitenkin tulevaisuus ja luonto – mikäli joskus saan jälkikasvua, on Tammela mielestäni paras paikka heidän kasvaa ja varttua.

Luonto on taasen ollut itselleni aina hyvin tärkeä asia. Olen toiminut partiojohtajana jo vuosikymmenen, ja vietän metsässä muutenkin paljon aikaa.

Mutta Tammelan monimuotoista ja kuvankaunista luontoa uhkaa mahdollinen tuleva kaivos, mistä seutukunnalla on ollut paljon negatiivista puhetta. Toki kaivoksella olisi positiivisiakin puolia: tesloihin ja turhakkeisiin saataisiin lisää akkumateriaaleja, lisää töitä koneenkuljettajille ja muille alaan liittyville ammateille sekä uusia nollia Rio Tinton osingonsaajien tilille. Eihän tämän monikansallisen suuryhtiön tuotto ollut viime vuonna kuin säälittävät 55 miljardia dollaria. Summa vastaa karkeasti Suomen valtion vuoden 2019 budjettia.

Tammelassa on paljon valttikortteja muuttajille.

Yksi malminetsintäluvan etsintäkohteista on litium ja koboltti. Litiumin kysyntä on kasvanut sähköautojen lisääntymisen myötä, ja moderniin akkuteknologiaan tarvitaan myös kobolttia ja nikkeliä. Pelkästään koboltin hinta tuplaantui viime vuoden aikana, mikä tekee sen kaivamisesta varsin kannattavan kohteen. Tammelassakin tapahtuva malminetsintä mitä luultavammin liittyy tähän kysynnän räjähdysmäiseen kasvuun.

Nämä kyseiset metallit ovat haastavia kaivaa, ja litiumkaivokset ovat itsessään vaarallisia luonnolle. USA:n Bureau of Land Management totesi selvityksessään Yhdysvaltoihin suunnitellun uuden Thacker Passin litiumkaivoksen mahdollisesti nostavan arsenikki-, sulfaatti- ja antimoniapitoisuudet haitalliselle tasolle pohjavedessä. Vaikka pohjavedet eivät kärsisikään, maine, metsät ja harjut menisivät silti kaivoksen tieltä.

Maanomistajien osa on kaivosyhtiötä vastaan huono, ja on suhteellisen helppo vallata toisen omistamaa maata vaikkapa litiumkaivoksen pystyyn lykkäämiseksi. Maanomistajalla ei ole mahdollisuutta estää asiaa. Toki maanomistajille täytyy maksaa maankäytöstä korvauksia, mutta se ei välttämättä lämmitä mieltä.

Suomi on muutenkin kaivosyhtiöille hyvä paikka. Maa on rauhallinen, siinä on valmiina hyvin toimiva infra, kallioperää on hyvin kartoitettu ja lainsäädäntö suosii suuryhtiöitä. Meillä hölmöläisillä ei ole edes kaivosveroa, eli luonnonvarat voi viedä maasta hyvinkin mukavalla voittoprosentilla. Onneksi uusi kaivosvero on sentään tulossa voimaan 1.1. 2024. Joskus kaivosyhtiöt eivät edes viitsi siivota jälkiä, vaan painutaan takaisin ulkomaille nauraen matkalla pankkiin, kuten Hituran nikkelikaivoksen kohdalla. Kanadalainen emoyhtiö jätti kaivoksen sulkemisesta koituvat kustannukset veronmaksajien kuitattavaksi.

Tammelassa on paljon valttikortteja muuttajille: rauhallisuus, uusi koulu, liikuntahalli, paljon harrastuksia, sijainti ja kaunis luonto. Tälle luonnolle lasketaan tällä hetkellä hintaa, ottamatta huomioon sen valtavaa arvoa.

Kirjoittaja on tieteistä kiinnostunut Tammelan kunnan nuorisotyöntekijä.

HS 20.5.2023

Malminetsintävaraus sekoittaa kesämökkiläisen suunnitelmat

Pelkkä malminetsintävaraus voi muuttaa ratkaisevasti kesämökin tai kiinteistön arvoa.

Malminetsintävaraus voi koskea hyvin laajaa aluetta.

19.5. 12:45

Eri puolilla Suomea syntyy jatkuvasti malminetsintävarauksia. Monet niistä ovat useiden satojen neliökilometrien laajuisia ja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ulkomaalaisten yritysten tekemiä. Jo varaus muuttaa metsä- tai maatilan, yrityksen tai kesämökin omistavien henkilöiden tilannetta ja vaikuttaa myös kuntiin.

Malminetsintävarauksen ja -lupien vaihe ennen mahdollista kaivosluvan hakemista voi kestää vanhassa laissa 17 vuotta ja uudessa 16 vuotta. Kiinteistön omistajalle tuo on pitkä aika. Sinä aikana ihmisten elämä etenee, ja kiinteistössä tulee vastaan monia päätöksen teon tilanteita.

Kesäasukas haluaa ehkä luopua kesämökistään. Varauksesta tai malminetsintäluvasta on ilmoitettava mahdollisille ostajille. Jo tieto niistä heikentää ostohalukkuutta ja vaikuttaa hintaan. Entä perintötilanteessa? Miten malminetsintävarauksen tai -luvan voi ottaa huomioon perintöä jaettaessa, kun kesämökin tai kiinteistön arvo voi tulevaisuudessa muuttua? Moni joutuu päättämään kiinteistön välttämättömistä korjauksista, vaikkapa kattoremontista ja perustusten korjauksesta varausten aikana. Maanomistaja haluaisi ehkä kaavoittaa mökkitontin maaltaan rahoittaakseen korjausmenoja tai vaikkapa nuorison asunnonostoaikeita.

Malminetsintäluvan myötä omistaja ei voi olla täysin varma, mikä on tilanne kiinteistössä ja sen ympäristössä 17 vuoden päästä. Jos kaivoslupaa haetaan, 1.6.2023 voimaan tulevassa kaivoslaissa kunnalla ja kiinteistöjen omistajilla on jonkin verran aiempaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kaivoslupien myöntämiseen. Kuitenkin edelleen vaikuttamisen mahdollisuudet ovat hyvin epävarmat.

Hallituksen esityksessä kaivoslaiksi mainitaan, että "kiinteistöjen omistajien ja muiden yksityisten haitankärsijöiden oikeuksien rajoittamista on pidetty vakiintuneesti hyväksyttävänä, koska kaivostoiminta edistää yleisiä etuja, kuten alue- ja paikallistaloutta ja työllisyyttä".

Pohtimatta tässä kaivostoiminnan vaikutuksia halusin nostaa esiin yksityisen kiinteistön haltijan kokemukset jo lupien aikana ennen malminetsinnän tuloksia. Mitä tapahtuu Suomen elinvoimaisuudelle, jos käy niin, että suomalaiset eivät enää luota siihen, että kiinteistöjä voi huoltaa ja luontoa niiden ympärillä suojella pitkälle tulevaisuuteen? Vaikka uusi laki ei vielä ole tullut voimaan, tämä ja moni muu keskustelu esittää toiveen, että laki otetaan pian uudelleen mietintään.

Eiren Tuusjärvi

Helsinki